< Etusivulle

Kouluruokailu kansainvälistyy

Jokaisella on mielikuva suomalaisen kouluruoan laadusta, mausta tai terveellisyydestä. Mutta mitä oikeastaan pidetään nimenomaan ”suomalaisena kouluruokana”? Tai miten etniset ruoat sopivat kouluruokailuumme?

Muun muassa näitä kysyimme Ammattikeittiöosaajat ry:n jäseniltä. Trust Foodin kouluruokakyselyyn vastasi 75 ruokapalveluesimiestä, ravitsemispäällikköä tai muuta kouluruoan ammattilaista.


Klassikot suomalaisimpia

Kaikkein suomalaisimmiksi kouluruokalajeiksi vastaajat nostivat hernekeiton ja jauheliha-makaronilaatikon. Kolmanneksi suomalaisimmaksi miellettiin karjalanpaisti.

Vastaavasti kaikkein vähiten suomalaiseksi koettiin hampurilainen ja pizza.


Hernekeitto vs. falafel

Suomalaisuutta peilannut kysymys oli tarkoituksella vähän naiivi: ”Koetko nämä [alla listatut] ruoat suomalaiseksi kouluruoaksi?” Se jätti vastaajan päätettäväksi, painottaako hän terveellisyyttä, hintaa, alkuperää tai vaikkapa sitä, miten usein kyseinen ruokalaji listalta löytyy.

Tässä valossa kiinnostava pari oli kärjessä paistatellut hernekeitto ja häntäpäähän jäänyt falafel. Palkokasvi kuin palkokasvi, voisi kouluruokamaallikko ajatella. Painottuiko siis falafelin sijoituksessa raaka-aine, prosessit tai tavarantoimittajien valikoima? Mielikuva suomalaisesta kouluruoasta on monen tekijän summa.

Toisaalta falafelia voi verrata suosittuun makaronilaatikkoon, joka oli Suomessa 1950-luvulle asti lähinnä juhlaruoka. Nyt ruokalajin matka tutuksi turvaruoaksi on nopeampi. Osalle koululaisten vanhemmista falafel on jo arkisempi kuin hernekeitto.


Monikulttuurisuus plussaa

Koulujen ruokalistoilla monikulttuurisuus on jo arkea, ja ruoasta on tullut aiempaa mausteisempaa. Kasvussa on myös kasvisten käyttö, lihan kustannuksella. Syödään yhdessä -suosituksen monikulttuurisen lautasmallin koettiin sopivan mainiosti kaikille.

Vastaajat pitivät hyvänä asiana, että koululaiset oppivat muidenkin kuin länsimaiden ruokakulttuuria. Osa mainitsi tuovansa ”ulkomaalaisempaa” ruokaa mieluummin ensin teemaviikoille tai muokkaavansa reseptejä maultaan tai valmistustavaltaan suomalaiseen kouluruokailuun sopivaksi.

Ammattilaiset kokivat monikulttuurisuuden vaikuttavan omaan työhönsä positiivisesti. Yli 40 % sanoi sen lisänneen oman työn kiinnostavuutta jo nyt. Lähivuosina vastaavaan kiinnostavuuden kasvuun uskoi 60 %.


Marjut Kuula
Concept Planner
@mkuula

19.4.2016

Lähde: Kysely Amko ry:n jäsenille kouluruokailun kansainvälistymisestä. Trust Food 02–03/2016. N=75.